MITÄ HANMOODO ON? - KOKO ARTIKKELI

 

Korealainen kamppailulaji

Hanmoodo on korealaisiin kamppailutaitoihin perustuva, mutta Suomessa kehitetty kamppailulaji. Lajin opettamisesta ja kehittämisestä vastaavat Hanmoodon perustaja, opettaja Young Suk (8.dan), sekä Hanmoodon toiminnallinen johtaja ja pääopettaja In-Seon Hwang (6.dan). Hanmoodoa voi harrastaa Suomessa noin 30 paikkakunnalla.
 
Hanmoodon korealais-suomalainen yhdistelmä tuo vauhdikkaan ja lennokkaan korealaisen tyylin hyvin suomalaisille sopivassa muodossa. Hanmoodo on vuonna 1989 perustettuna nuori laji, mutta on ehtinyt luoda hyvin erottuvan ja toimivan lajinkuvan.
 
Hanmoodo sisältää monipuolisesti erilaisia kamppailutaitojen osa-alueita: täyskontaktiottelua (lyönnit, potkut, maahanviennit, mattotekniikat), itsepuolustusta (nivellukot, hallinta- ja irroitustekniikat, putoamistekniikat), asetekniikoita ja -ottelua (nunchaku, keppi ja miekka) sekä murskausta.
 

Harrastajan tavoitteet

Hanmoodo parantaa fyysistä kuntoa, kehon joustavuutta ja kehonhallintaa. Fyysisiä ominaisuuksiaan parantamalla harrastaja oppii helpommin ja nopeammin eriaisia kamppailu- ja itsepuolustustaitoja. Ensimmäisten harrastusvuosien aikana kuntoharjoittelun osuus on jopa puolet harjoittelusta, ja useiden vyökokeiden kiitettävä suorittaminen edellyttää teknisen osaamisen lisäksi riittävää kuntoa. Sanotaankin, että värivöillä Hanmoodo on 50% urheilua ja 50% moodoa eli kamppailutaitoa.
 
Lajin syvällisempi tekninen osaaminen karttuu harrastusvuosien mukana. Ilman teknisiä periaatteita Hanmoodon tekniikat olisivat vain toistettavia urheilullisia liikkeitä. Periaatteet tekevät tekniikoista toimivia, mutta niiden omaksuminen vaatii aikaa, pitkäjänteisyyttä ja keskittymistä. Mustan vyön saavuttamisen jälkeen periaatteet painottuvat, ja Hanmoodosta tulee 100% moodoa. Riittävän fyysisen kunnon ylläpitäminen on silloin jo itsestäänselvyys.
 
Tärkeimpiä Hanmoodon teknisiä periaatteita on kehon luonnollinen rytmi, jonka hallitsemalla harrastaja voi suorittaa tekniikoita tasapainoisesti ja nopeasti - säilyttäen silti pehmeyden, joka on niinikään tärkeä periaate Hanmoodossa.
 

Hanmoodon filosofia

Hanmoodon filosofiaan kuuluu ystävällisyys ja kunnioitus, joustavuus ja myönteinen elämänasenne, itsensä voittaminen ja jatkuva kehittyminen, sekä Moodo-henki.
 
Arkipäivässä ystävällisyys ja kunnioitus näkyvät kumarruksessa harjoitteluparille ja vaikkapa opettajan tavassa kätellä kaikki leirille osallistujat. Tämä edesauttaa keskittymistä harjoittelussa, kun niin harjoituskerroilla kuin yksittäisillä harjoitteillakin on selkeä alku ja loppu. Ystävällisyys myös yhdistää. Eri seurojen opetuksen välillä on vain pieniä eroja, eikä Hanmoodossa ole tyylisyyntia. Monipuolinen laji kuitenkin antaa seuroille ja harrastajille mahdollisuuden painottaa harjoittelussaan lajin eri osa-alueita.
 
Joustavuus ja myönteinen elämänasenne auttavat niinikään keskittymään olennaiseen. Hanmoodon teknisiin periaatteisiin kuuluu pehmeys. Kun mieli oppii joustamaan, myös keho joustaa helpommin, mikä on yksi avaintekijä toimivassa itsepuolustuksessa. Pehmeämmin toisen liikkeitä seuraava harrastaja pystyy aina kääntämään kamppailutilanteen edukseen. Myönteinen asenne antaa energiaa ja tehostaa oppimista.
 
Itsensä voittamisen merkityksen tunnistaa heti kun saavuttaa jotain, mitä ei aiemmin osannut edes kuvitella mahdolliseksi. Hanmoodon historiassa tällaisia saavutuksia ovat kokeneet mm. 4 tunnin hevosseisonta -testiin osallistuneet, jopa yli 75 km juoksu- ja kävelylenkkiin osallistuneet ja 3000 kyykkyä suorittaneet. Saavutusten ei toki tarvitse olla näin vaativia, vaan jo pienet arjen saavutukset kehittävät itsetuntoa ja luovat omaan harjoitteluhistoriaan helposti muistettavia merkkipaaluja, joihin omaa kehittymistä voi verrata.
 
Moodo-henki ja -periaatteet ovat syvällisempää filosofiaa, mikä voi avautua harrastajalle vasta vuosien tai vuosikymmenten myötä. Moodo-in on henkilö joka elää moodo-elämää, soturin elämää. Käsite on liian laaja selitettäväksi yhdessä lauseessa, mutta yksinkertaistettuna moodo-in pyrkii keventämään henkisen taakan vaikutusta, joka entisestään kasvaa, kun ihminen pohtii omaa paikkaansa taistelussa ja sen lopputuloksessa. Länsimaalaisittain voisi ajatella puhuttavan elämän taistelusta, ja sen vääjäämättömästä lopputuloksesta, mutta filosofia pohjautuu korealaiseen sotahistoriaan ja kamppailutaitojen kehittymiseen valloitusuhan alla.